TAHTO PUOLUSTAA ISÄNMAATA TÄRKEÄÄ

Teksti ja kuvat: Sirkka Ojala

Niinisalossa 30.11. järjestetyssä Satakunnan veteraanijärjestöjen kertausharjoituksiin lähdön ja talvisodan alkamisen 70 - vuotis muistotilaisuudessa puhunut eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Korkeaoja korosti puheessaan maanpuolustustahdon tärkeyttä. Hän toivoi myös että tulevaisuudessa yhä useampi nuori mies suorittaisi varusmiespalveluksen.

Korkeaojan mukaan varusmiespalvelus kuuluu myös niille nuorille miehille, joiden fyysiset tai psyykkiset edellytykset eivät ole parhaimmasta päästä. Korkeaojan mukaan heidän osallistumisensa palvelukseen mahdollistaisi se, että varusmiespalvelusta kehitetään niin että heille luodaan sopiva palvelusmuoto. Näin toimittaessa paitsi varmistetaan laaja ja monipuolinen reservi sotilaallisten ja muiden kriisien varalta, myös ehkäistään syrjäytymistä, parannetaan nuorten miesten fyysistä kuntoa ja mikä ehkä tärkeintä, vahvistetaan kansallista yhteenkuuluvaisuutta.

Talvisotaan lähdön muistomerkille seppeleenlaskutilaisuuteen kokoontui sateesta huolimatta runsas joukko juhlaväkeä.

Juha Korkeaoja toi puheessaan esiin myös talvisodan opetuksen siitä, miten puolustuksen materiaalista valmiutta ei myöskään pidä laiminlyödä. Yleinen asevelvollisuus alkaa olla EU:n alueella ja laajemminkin poistuva järjestelmä. Suomessa on katsottu hyvin perustein nykyisen järjestelmämme täyttävän kansalliselle puolustukselle asetettavat vaatimukset, ja olevan kustannustehokas ja tuottavan myös kansainvälistä rauhanturvaamistyötä ajatellen hyvää henkilöstöä. Koska nykyjärjestelmä toimii hyvin, ei muutoksille mm. sotilaalliselle liittoutumiselle ts. Nato-jäsenyydelle ole tarvetta. Tärkeintä on lopulta kuitenkin tahto ja valmius puolustaa maata kaikin käytettävissä olevin keinoin. Suomalaisten korkea maanpuolustustahto heijastuu yleisen asevelvollisuuden nauttimana suurena kannatuksena. Selvää on, että yleinen asevelvollisuus toisaalta myös ylläpitää korkeaa maanpuolustustahtoa, hän totesi.

Juhlassa omista talvisodan kokemuksistaan kertonut Kankaanpään Sotaveteraanien kunniapuheenjohtaja talousneuvos Vihtori Siivo, toi esiin myös miten tärkeää puolustuksen materiaalinen valmius on. Talvisodan alkaessa mm. tykistöllä ei ollut riittävästi ammuksia, jotta vastapuolen hyökkäykset olisi saatu paremmin torjutuksi.

Vihtori Siivo kertoi myös talvisodan kauniista hengestä, joka syntyi mm. yhteenkuuluvaisuudesta ja tahdosta puolustaa omaa isämaataan vaikka viimeiseen mieheen. Tämä kiteytyy mm. ylimääräisiin kertausharjoituksiin lokakuussa 1939 lähteneiden miesten lauseessa ”Hanttiin laitetaan vaikka kantapäät lähtisi” Talvisodan henki vahvistui edelleen taisteluiden edetessä, hyvistä tiedoista joita tuli mm. Suomussalmen ja Taipaleenjoen taistelupaikoilta, kun vastapuolen hyökkäykset saatiin torjutuksi. Myös rukouksen voima oli vahva noina talvisodan ankarina päivinä, Siivo kertoi.

Niinisalossa paikalla oli runsas juhlayleisö, mukana oli veteraanijärjestöjen jäseniä mm. Jämijärveltä, Kankaanpäästä, Parkanosta, Kihniöstä ja Karviasta. Joukossa oli myös monta talvisodan veteraania kertomassa omista henkilökohtaisista kokemuksistaan.

Juhla alkoi muistotilaisuudella ja seppeleenlaskulla talvisotaan lähdön muistomerkillä. Seppelettä olivat laskemassa veteraani Vihtori Siivo ja Tykistöprikaatin komentaja eversti Markku Myllykangas. Kaatosateesta huolimatta muistomerkille kokoontui runsas joukko juhlan osanottajia. Muistomerkiltä lähetettiin myös seppelepartio sankarihaudalle, sotilaspastori Juhana Saaren saatesanoin. Sotilaskodissa lämmin hernekeitto ja pannari maistuivat kaikille, sotilaskotisisarten kauniisti kattamissa juhlapöydissä. Musiikista vastasi Satakunnan Sotilassoittokunta johtajanaan musiikkimajuri Riku Huhtasalo ja solistina toimi upeaääninen Jori Lilja, jonka tulkitsemana kuultiin mm. kappaleet, Äänisen aallot ja Hurttiukko. Tilaisuuden lopuksi esiintyi myös Sotaveteraanikuoro, jonka esittämänä kuultiin Veteraanin iltahuuto.

Prikaatin komentaja eversti Markku Myllykangas vaihtaa kuulumisia entisen naapurinsa talvi- ja jatkosodan veteraanin 1915 syntyneen kankaanpääläisen ylikersantti Wäinö Kivelän kanssa.

Tapasin juhlassa myös talvi- ja jatkosodan veteraanin 1915 syntyneen ylikersantti Wäinö Kivelän, joka oli taistellut mm. Karjalan kannaksella. Wäinön omakohtaisista kokemuksista voi lukea Jämijärvellä juuri julkaistusta eversti Jouko Kivimäen kirjoittamasta kirjasta, jossa kerrotaan jämijärveläisten sotavuosista. Korkeasta iästään huolimatta Wäinö asuu vielä omassa kodissaan ja ajatuskin kulkee kirkkaasti.

Juhlayleisö ruokailemassa ennen tilaisuuden alkamista.

Nuo talvisodan 105 kunnian päivää eivät varmasti koskaan unohdu meidän suomalaisten mielistä ja ne säilyvät myös veteraaniemme muistelmissa jälkipolville. Talvisodan ihme syntyi kun pieni köyhä kansamme pystyi säilyttämään torjuntavoitolla maamme itsenäisyyden suuren vihollisen hyökätessä rajojemme sisäpuolelle. Tämän mahdollisti kansamme yhtenäinen tahto ja kyky puolustaa omaa isänmaatamme.

Tilaisuuteen osallistuneita talvisodan veteraaneja ryhmäkuvassa.

Kuten myös Juha Korkeaoja puheensa lopussa totesi, saamme kiitää nöyrästi veteraani sukupolveamme joka pelasti Suomen ja turvasi meille mahdollisuuden elää vapaassa maassa. Heidän uhrinsa ja esimerkkinsä velvoittaa meitä ja tulevia sukupolvia kehittämään ja rakentamaan Suomea niin, että kaikki sen kansalaiset voivat tuntea isänmaan omakseen.