PÄÄKIRJOITUS 3/2009
Vestigia terrent
Valtioneuvosto käsittelee syksyn aikana hakemusta, jossa pyydetään suostumusta kahden vedenalaisen maakaasuputken rakentamiseen Suomenlahden pohjaan maamme talousvyöhykkeelle. Hankkeen takana on saksalais-venäläinen kaasuputkiyhtiö Nord Stream. Putket johtaisivat kaasua Venäjältä Viipurinlahdelle ja sieltä meren pohjaa kiemurrellen Saksaan.
Maakaasu on energialähteenä monin tavoin parempi vaihtoehto kuin vaikkapa hiili tai öljy ja monet syyt puoltavatkin putkiston rakentamista: Kiinteät ja toimivat taloudelliset suhteet Euroopan unionin ja Venäjän välillä luovat ja ylläpitävät myös poliittista vakautta alueella. Putkilinjaa rakennetaan jo linjan kummassakin päässä.
Kansanedustaja Tuulikki Ukkolan (kok.) mielestä Suomi on jälleen rähmällään suuren ja mahtavan naapurin edessä.
- Niin presidentti, pääministeri kuin koko hallituskin kumartavat itään kaasuputki kaulassa. Kukaan ei uskalla sanoa, että kaasuputki on turvallisuusuhka, onhan Venäjä ilmoittanut, että heidän pohjoisen laivastonsa tehtävänä on valvoa putken turvallisuutta, Ukkola sanoo blogissaan eli verkkokirjoituksessaan. Hän syyttää myös omaa puoluettaan hyssyttelystä.
- Jos hallitus hyväksyy nykyajan Ribbentrop-sopimuksen tuosta noin, Suomi on todella vakavasti suomettunut. Näin äärimmäisen tärkeät turvallisuuspoliittiset asiat kuuluvat eduskunnalle. Kaasuputkihanke on tuotava eduskunnan käsittelyyn, Ukkola vaatii.
Molotov-Ribbentrop -sopimukseksi kutsuttu asiakirja oli natsi-Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus, joka solmittiin 23. elokuuta 1939. Sopimus sai nimensä sen allekirjoittaneista ulkoministereistä Joachim von Ribbentropista ja Vjatseslav Molotovista. Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovittiin etupiirijaosta: Suomi ryhmiteltiin Neuvostoliiton etupiiriin.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on arvioinut, että Itämeren Nord Stream -kaasuputkihanke ei ole merkittävä turvallisuusuhka. Vanhanen sanoi elokuussa Ylen Pääministerin haastattelutunnilla, että energiayhteistyön lisääminen Venäjän ja Euroopan kesken päinvastoin lisää alueen turvallisuutta.
Toisen maailmansodan syttymisen 70-vuotispäivän muistotilaisuuksia on pidetty Puolassa. Syyskuun alussa tuli kuluneeksi 70 vuotta Hitlerin Saksan hyökkäyksestä Puolaan. Puolan Gdanskissa järjestettiin tilaisuus, jossa oli kutsuvieraina parikymmentä eurooppalaista johtajaa, muun muassa Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Venäjän pääministeri Vladimir Putin, ja mukana oli myös meidän Vanhasemme. Gdansk on entinen vapaakaupunki, Danzig, joka ennen toista maailmansotaa oli Kansainliiton valvonnassa. Kaupunki tavallaan vaikutti jo tuolloin omaankin historiaamme: merkittävä osa Suomeen kieltolain aikana 1920-luvulla tulleesta alkoholista, "Varsovan laulusta", tuli Danzigin kautta.
Muistotilaisuudessa Merkel myönsi, että Natsi-Saksa aloitti toisen maailmansodan, kun se hyökkäsi Puolaan ja avasi traagisimman vaiheen Euroopan historiassa. Ennen matkaansa Puolaan liittokansleri Merkel sanoi Saksan televisiossa, että hänen maansa kantaa sodasta täyden vastuun.
Venäjän pääministeri Vladimir Putin puolestaan myönsi virheeksi Saksan ja Neuvostoliiton elokuussa 1939 solmiman Molotov-Ribbentrop -sopimuksen, jolla ne jakoivat keskenään Euroopan omiin vaikutuspiireihinsä.
Kaasuputken linjaussuunnitemaa on arvosteltu myös siitä, että ns. maavaihtoehto on esimerkiksi ympäristöselvityksissä jätetty varsin vähälle huomiolle. Eniten kansalaisia on viime päivät puhuttanut kuitenkin se, onko hankkeessa mahdollisesti salailtu. Onko päittemme yli laadittu
Putin-Merkel -sopimus? Ja jos on, sisältyykö sopimukseen salainen lisäpöytäkirja?
Vestigia terrent, jäljet pelottavat, sanoi Aisopoksen faabelissa, muinaisessa sadussa kettu leijonalle, joka koetti houkutella tätä luolaansa muiden eläinten joukkoon tapettavaksi.
Frau Merkel, die Spuren schrecken!
Kalevi Virtanen, päätoimittaja
