PELTILELUT VALTASIVAT MUSEON
Teksti ja kuvat: Sirkka Ojala
Lelunäyttely odottaa avaamistaan.
Tykistömuseolla on nyt pienten ja isompienkin poikien ja tyttöjen unelmanäyttely kun museon erikoisnäyttelyrakennus täyttyi peltileluista. Näyttelyesineiden äärellä pääsee muistelemaan lapsuuttaan ja huokailemaan, minullahan oli juuri tuollainen onkohan se vielä jossakin tallella? Näyttelyssä on esillä 400-500 erilaista tykkiaiheista ja militaarista leikkikalua. Näyttely avattiin Hämeenlinnassa perjantaina 16. huhtikuuta ja samalla vietettiin museon kesäkauden avajaisia.
Leikkikalut ovat espoolaisen yksityisen keräilijän professori Markku Temmesin kokoelmista ja ne ovat pääosin 20, 30 ja 40-luvun tuotantoa. Esillä on erilaisia tykkejä, panssarivaunuja, autoja ja lentokoneita.
Keräilijä professori Markku Temmes ja museonjohtaja Mikko Kero ovat syystä tyytyväisiä.
Markku Temmes kertoi keräilyharrastuksensa alkaneen ns. sukurasituksesta, sillä jo hänen isänsä eversti Martti Temmes aloitti lelujen keräilemisen. Jääkäritykistön eversti Martti Temmes palveli sodan aikana KTR 11 riveissä taistellen mm. Karjalassa, tykkinään 105 H 17.
Museonjohtaja Mikko Kero avasi tilaisuuden, joka järjestettiin kotoisasti Tykkihallissa.
Temmes kertoi juhlapuheessaan että peltileluimiö oli eurooppalainen ja lelut olivat ns. kansallisia aikansa kuvia eikä niitä tehty vientiin. Saksa oli vuoteen 1943 johtava peltilelujen valmistaja. Ranskalaisissa leluissa on tekniikka hallussa ja sodan jälkeen Britanniasta tuli johtava maa leikkikaluteollisuudessa. Neuvostoliitossa toimi jopa leikkikaluteollisuuteen erikoistunut ministeriö.
Museomestari Ilkka Vahtokari kertoi että näyttelyä on koottu joulusta lähtien, aikaa on kuitenkin varmasti mennyt museoväeltä myös leikkimiseen sillä tykeillä voi kuulemma oikeasti ampua ja ammuksina voi käyttää tulitikkuja...Näyttelyn pystytyksessä tuli lopulta niin kiire että lentokoneille suunniteltu kiitorata jäi toteuttamatta.
Tilaisuuden aluksi Tykistömuseon lippu nostettiin salkoon kesäkauden alkua juhlistamaan.
Martti Temmes halusi tuoda näyttelyyn myös peltilentokoneita tykkilelujen rinnalle. Osa koneista on tarkkoja kopioita alkuperäisestä mallistaan. Koneet ovat 40-luvun lopulta ja 50-luvulta.
Peltilelujen valtakausi päättyi 50-luvulla jolloin päävalmistajamaat saivat kilpailijoikseen halvan työvoiman maita, lisäksi rinnalle tuli kilpaileva valmistusmateriaali ensin diecast-menetelmällä (upotusvalumenetelmä) tehdyt tuotteet ja myöhemmin 60 -luvulta lähtien muovi.
Tilaisuuden kutsuvieraita Tykkihallissa.
Temmes hankkii kokoelmaansa leluja lähinnä ulkomailta, mutta nykyisin niitä löytää myös netin välityksellä. Kokoelmassa on vanhemmilta saatuja sekä ostettuja leluja. Lelut olivat aikoinaan melko kalliita, yhden pienen Dinky auton pystyi ostamaan kuukausirahalla. Keräilijä totesi kuitenkin leppoisasti, ettei ole vielä itse joutunut museonjohtaja Mikko Keron mainitsemaan tilanteeseen, jossa olisi leluja kokoelmaan hankkiakseen joutunut kilpailemaan huutokaupassa museoiden ostajien kanssa.
Tilaisuudessa luovutettiin myös kaksi tykkimiesmitalia ja museon standaari, joka annettiin professori Markku Temmekselle.
Tykkihallin avajaistilaisuus päättyi Muistoja Pohjolasta kappaleeseen.
Museomestari Ilkka Vahtokari tarjoilemassa maljoja, myös lapsille oli tarjolla oma juhlajuoma.
Kenraaliluutnantti Ilkka Kylä-Harakka ja Markku Temmes leikkaavat nauhan ja näyttelyn aarteet saavat päivänvalon.
Maljannosto tykkipihalla näyttelyn avaamisen kunniaksi.
Paikalle oli saapunut eri ikäisiä näyttelyvieraita ja jatkossa nuorta väkeä käy todennäköisesti runsaasti leluja ihastelemassa ja myös luokkaretkikohteena näyttelystä tulee varmasti suosittu.
Näyttelyrakennuksessa riitti ihmeteltävää niin pienillä kun isommillakin vierailla.
Erimallisia peltisiä tykkileikkikaluja löytyy näyttelyssä varmasti satoja.
...ja myös hevosvaljakoita on muutama näytteillä.
Erimallisia lentokoneita esillä vitriinissä.
Lopuksi herkuteltiin perinteisesti Tykistömuseon tapaan vadelmakakulla ja sotilaskotisisarten keittämällä kahvilla.
Takaisin sivun ylälaitaan TÄSTÄ
